Työhön kuntouttaminen
KELA
Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit
Kohderyhmän kuvaus ja kuntoutustarve:
Kohderyhmänä ovat eri-ikäiset Tule-sairaat työelämästä poissa olevat, itsenäisesti toimivat kuntoutujat, joiden toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa ko. kuntoutuksella. Kuntoutuksen tarvetta voi tule-sairauksien lisäksi lisätä psyykkinen, sosiaalinen tai toiminnallinen oire tai ylipaino. Kuntoutustarve on todettu terveydenhuollossa. Kuntoutujat voivat osallistua kurssille yksilöllisen tarpeen mukaan laitos- tai avomuotoisesti.
Tavoite
Työelämästä poissa olevien tules-kurssien tavoitteena on tukea kuntoutujan kanssa yhteistyössä asetettujen konkreettisten tavoitteiden saavuttamista kuntoutujan liikuntakyvyn ja muun toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja/tai parantamiseksi sekä kotona ja omassa elinympäristössä selviytymisen tukemiseksi.
Kuntoutujien ohjelman sisältö
Kuntoutuskurssit ovat kolmiosasia 5 + 5 + 5 vrk. Kurssin ohjelma määräytyy osallistujien mukaan. Ohjelma sisältää ryhmämuotoista aktivoivaa toimintaa ja yksilöllisiä haastatteluja ja tutkimuksia. Aloitusjaksolla kartoitetaan kuntoutujan kanssa hänen yksilölliset tavoitteensa, joita seurataan kurssin aikana. Kurssin aikana käsitellään eri teemoihin liittyviä asioita ja tehdään oireiden kannalta soveltuvia toiminnallisia harjoitteita. Keskeisiä teemoja ovat mm. fyysinen aktivointi ja ohjaus, tietoa sairaudesta ja terveysneuvonta, psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta, arjessa selviytyminen, sosiaalinen aktivointi ja neuvonta, ravitsemusneuvonta sekä verkostotyö. Kuntoutujat työstävät teemoja jaksojen välille annettavien välitehtävien avulla, kuten fyysisten ja liikunnallisten harjoitteiden tekemisellä.
Työelämässä olevien Tules-kurssit (niska-, selkä- ja nivel-kurssit)
Kohderyhmän kuvaus ja kuntoutustarve
Kaikki työelämässä olevien tules-kurssit on tarkoitettu kuntoutujille, jotka hyötyvät moniammatillisesta aktivoivasta kuntoutuksesta, toiminnallisesta harjoittelusta ja ryhmäkuntoutuksesta. Kuntoutujalla on asianmukaisesti diagnosoidun niska-, selkä-, nivel- ja pehmytosasairauden oireiden lisäksi mahdollisesti psyykkisiä, sosiaalisia tai toiminnallisia häiriöitä. Toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa selviytymistä työssä ja muissa arkipäivän toimissa. Tules-kurssit on tarkoitettu kuntoutujille, joilla on laaja-alaisia niskan ja hartiaseudun, selän ja ylä- ja/tai alaraajojen oireita. Kurssit voivat painottua selkä-, niska- tai niveloireisille. Kuntoutujat voivat olla työelämässä olevia, sinne palaavia, opiskelijoita, työttömiä tai kuntoutustuella olevia.. Kuntoutustarvetta voi Tule-sairauksien lisäksi lisätä psyykkinen, sosiaalinen tai toiminnallinen oire tai ylipaino. Kuntoutujat voivat osallistua kurssille yksilöllisen tarpeen mukaan laitos- tai avomuotoisesti.
Tavoite
Työelämässä olevien tules-kurssien kokonaistavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn palautuminen, parantuminen tai ylläpysyminen.
Kuntoutujien ohjelman sisältö
Kurssi on kolmijaksoinen. Aloitusjakson pituus on 5 vrk, välijakson 5vrk ja päätösjakson 5 vrk. Kurssin pituus yht. 15 vrk. Aloitus- ja välijakson väli on n. 4 kk ja väli- ja päätösjakson n. 8 kk. Toiminta on kokonaisvaltaista, toimintakykyä parantavaa ryhmämuotoista kuntoutustoimintaa, jossa kuntoutujan voimavaroja pyritään parantamaan ja tukemaan moniammatillisesti toteutetulla aktivoivalla kuntoutuksella ja toiminnallisilla harjoituksilla.
ASLAK-kurssi
Tavoite
Jos olet työelämässä, voit ylläpitää ja parantaa työ- ja toimintakykyäsi ennaltaehkäisevän ASLAK-kurssin avulla. Kurssien tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja työkyvyn säilyttäminen silloin, kun työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa.
Kenelle kurssi on tarkoitettu?
ASLAK-kuntoutus on suunniteltu sellaisille työntekijäryhmille ja ammattialoille, joissa esiintyy työstä johtuvaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormittumista, joka johtaa helposti terveysongelmien kasautumiseen ja työkyvyn heikkenemiseen.
Kuntoutuksen sisältö
ASLAK-kurssi on aina ryhmämuotoista kuntoutusta. ASLAK-kurssi toteutetaan kuntoutuslaitoksessa avo- tai laitosmuotoisena tai niiden yhdistelmänä. Kurssit toteutetaan kolmessa tai neljässä jaksossa noin vuoden kestoisena prosessina. Kuntoutuksen kokonaiskesto voi olla 15–22 vuorokautta. Välijaksoille kuntoutujalle suunnitellaan yksilöllinen ohjelma kotona ja/tai työssä tehtäviä harjoituksia varten. Kurssin kestoon, sisältöön ja jaksotukseen vaikuttavat kuntoutujan, työpaikan, ammattialan ja työterveyshuollon esille nostamat tarpeet.
Suunnittelu
Kuntoutujat voivat olla samasta työpaikasta tai eri työpaikoista tai samalta ammattialalta. Kurssi voi olla siten työpaikka- ja/tai ammattialakohtainen. ASLAK-kuntoutukseen liittyy olennaisesti työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja Kelan välinen yhteistyö, jolla tuetaan kurssille osallistujan yksilöllistä kuntoutumisprosessia.
Työkykyä ylläpitävä kuntoutus (Tyk)
Tavoite
Jos olet työelämässä, voit ylläpitää ja parantaa työkykyäsi Kelan työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen eli Tyk-toiminnan avulla.Tyk-toiminnan tavoitteena on ensisijaisesti mahdollistaa se, että voit jatkaa omassa tai sitä vastaavassa työssä tai palata takaisin työhösi.
Tyk-toiminnalla pyritään parantamaan sekä fyysistä että psyykkistä työ- ja toimintakykyä. Siinä kiinnitetään huomiota myös työympäristöön ja olosuhteisiin työpaikalla. Ensin sinun tulee kuitenkin käyttää kuntoutumiseesi työpaikkasi työterveyshuollon työkykyä edistäviä toimenpiteitä. Työterveyshuolto ohjaa työntekijät Kelan Tyk-toimintaan.
Kenelle?
Tyk-toiminta on tarkoitettu työntekijöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet tai joilla on työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Tyk-toiminnan myöntämisen edellytyksenä on, että työpaikalla ja/tai työterveyshuollossa on selvitetty kuntoutustarpeesi ja -mahdollisuudet ja että työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole parantaneet työssä selviytymistä. Kela ottaa huomioon yrittäjien ja pienten työpaikkojen työntekijöiden erityiset olosuhteet ja työjärjestelyt, kun se harkitsee Tyk-toiminnan sopivuutta. Esimerkiksi yrittäjän oma sopimus työterveyshuollon järjestämisestä ei ole ehdoton edellytys sille, että kuntoutus voidaan myöntää.
Suunnittelu
Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on aina yksilöllisesti suunniteltua, ja se voidaan toteuttaa joko yksilökohtaisesti tai ammattiala- tai työpaikkakohtaisina ryhminä. Ryhmässä tapahtuvan valmennuksen suunnitteluun osallistuvat Kelan, kuntoutuslaitoksen, työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Työterveyshuolto myös ohjaa osallistujat Kelan Tyk-toimintaan.
Valmennusjaksolla ohjataan ja neuvotaan työhön ja ammattitaitoon sekä työssä selviytymiseen ja työympäristön muutosmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. Yksilökohtaisessa Tyk-toiminnassa jaksojen aikana työpaikkayhteyksiä järjestetään kuntoutujan tarpeen mukaan.
Kuntoutuksen sisältö ja toteutus
Tyk-toiminta toteutetaan kuntoutuslaitoksessa. Kuntoutukseen kuuluu 1–12 vuorokauden selvitysjakso, jossa laaditaan yksilöllinen valmennussuunnitelma, sekä valmennusjakso, joka kestää enintään 19 vuorokautta. Kuntoutusjaksot voidaan toteuttaa myös lyhyissä jaksoissa, joiden välillä työskentelet työpaikallasi. Koko kuntoutusprosessin kesto on n. 1–2 vuotta.
Kuntoutustutkimus
Kuntoutustutkimus on monipuolinen lääketieteellinen, sosiaalinen ja psykologinen tutkimus. Sen perusteella laaditaan yhteistyössä sinun ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa ammatillinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustutkimus kestää enintään 12 päivää yksilöllisen tarpeen mukaan, ja se tehdään 1-3 jaksossa.
Kuntoutuskursseille hakeminen
Kuntoutuksen haetaan Kelan kuntoutushakemuksella (Ku 102), joka toimitetaan Kelaan. Liitteeksi mukaan B-lääkärinlausunto, josta selviää kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma sekä suositeltu kuntoutus ja sen perustelut.
